Makkeeta hommaa.

Geraldtonissa asuin siis viikon ja oli kyllä mahtavaa. Kaikki, kelle oon puhunu Geraldtonista on sanonu ihan suoraan, että se on aivan p***a paikka. Musta siellä oli kyllä mukavaa. Edellisen hostperheeni tytär palasi siis Ausseihin oltuaan Saksassa vuoden vaihdossa. Tytön äiti, joka toimi mun hostperheenä oli vieraillu jo Georgian luona siellä Saksassa, mutta isäänsä ei tyttö ollu nähny vuoteen ja sen isä asuu Geraldtonissa ja sitten se halus tottakai mennä sitä tapaamaan. Mä pääsin mukaan kanssa, että näkisin vähän kunnon aussimenoa.



Geraldton on semmonen pikkukaupunki neljä ja puol sataa kilometriä rannikkoa myöten pohjoseen ja siellä kauheesti kalastetaan ja rock lobstereita ne vetelee siellä kokoajan suuhunsa. Kauheen kova bisnes se hummeribisnes siellä ja gyljardeja ne tienaa vuodessa ne isoimmat pyytäjät. Se Georgian isä kuitenkin omistaa siitä rannalta semmosen Freemasons hotellin, jossa sitten eleltiin se viikko. Ei oikein tehty mitään, kun mä olin ihan lomavaihteella ja Georgia yritti tuntea olonsa kotosaks Australiassa. Se oli siis edellisenä päivänä tullu takasin, kun lähettiin, eli olihan se nyt selväkin, ettei heti lähe varmaan niikun normaalisti lähtis. Mutta hyvää menoa oli silti koko viikko.


hotellissa oli tommonen torni.

Hotellin alakerrassa oli siis pubi ja ravintola ja koko viikon jokainen ruoka-annos oli ravintolatuokaa. Pikkusen oli pohatta olo. Sunnuntaina oli Geraldton cup eli hepparavit. Meikäläinenhan tottakai meni sinne, kun kaikki muutkin meni sinne. Kuvia otin kovasti ja kaikki luuli, että olen Guardian nimisen sanomalehden valokuvaaja ja poseeras mulle sitten. Raveihin mennään kahdesta syystä. Sinne mennään katsomaan hevosia ja naisia. Näin mulle kerto semmonen vanha Tony Varis niminen ukko, joka oli siellä. Menin sille puhumaan, kun se oli jossain klubissa ja sillä oli nimilappu ja katoin, että Varis on suomalainen nimi ja sit menin juttelemaan. Kävi ilmi, että Geraldtoniin on aikoinaan meny kauheesti suomalaisia kalamiehiä ja ne oli kovasti syyllisiä siihenkin, että se paikallinen kalastusbisnes on niin kovaa luokkaa. Rannikolta noin 50 kilometriä sijaitsevilla Abrolhos nimisillä saarilla ne asu ja siellä on kuulemma saunoja sun muita. En koskaan päässy sinne, kun ei ole lentokoneisiin rahaa tai veneisiin bensaa. Niin ja se Tony oli jonkun kalamiehen poika tai lapsenlapsi.





Tapasin kaikenlaisia ihmisiä Geraldtonissa ja Perjantaina soitin pari biisiä paikallisen rokkibändin kanssa, kun tunsin sen basistin. Puhuin jotain jöpöstelyä itestäni sitten vielä maanantaina paikallisen Rotaryclubin kokouksessa ja ukkoja kiinnosti mitä mieltä oon armeijasta. Kaikki yli viiskymppiset jätkät haluaa Australiaan asepalveluksen, kun nykyänhän täällä ei sitä oo. Hyvähän se on haluta, kun eihän ne ite sinne joudu menemään. Olin kuitenkin varmaan oikeata mieltä, koska ne vaikutti tyytyväisiltä. Hauskaa oli kovasti ja mukava olis käydä Geraldtonissa uudestaankin ennenkun täältä lähen pois.



Semmosta siis siellä.

Infrapuna suodattimen siis ostin tosiaan.

joo viimein se tuli sinne kauppaan se mun filtteri ja sit ne soitti ja kävin kipasemassa herkut kotiin. Onnellisena oon otellu kuvia ja sitten aina välillä tajuaa, että on tehny kaiken aivan päin miten sattuu ja nyt, kun toi filtteri on ollu muutaman päivän ni jo osaa edes jotenkin ymmärtää miten sillä pitäs kuvia ottaa. Monet jutut on erilaisia, kun normaalin valon kanssa pelaillessa, kuten esimkerkiks tarkennus. Automaattitarkennus pelaa kyllä filtterin läpi, mutta infrapuna tarkentuu eri kohtaan, kun matalat taajuudet, eli sitten on laitettava manuaalille ja pikkusen tarkennetttava lähemmäks, kun missä kohde oikeasti onkaan. jeje, mutt teitähän se ei kiinnosta ja laitan vaan näitä kuvia, joita löytyy lisää muuten täältä:
Infrapunagalleriaan

Nää kuvat on siis otettu keskipäivällä aivan valosimpaan aikaan.








Eilen oli muuten Australiapäivä.

Se on joku ihme päivä, että kaikilla on aussiliput kourissa ja sitten ollaan suurissa joukoissa julkisilla paikoilla ja alotetaan tappeluita humalassa kaikkien kanssa. Ympäri Perthiä järjestettiin ilotulituksia ja niitä ihmiset sitten meni katsomaan joka paikkaan.


Meikäläinen meni aamukymmeneltä Andy nimisen kaverin luokse ja sieltä lähdettiin johonkin muualle, jonkun tytön kotiin, jossa oli sitten kauheesti porukkaa koulusta. Oli mukava päivä kyllä, kun näin kaikkia ihmisiä, joita en ollu koko kesänä tavannu. Sit uitiin altaassa ja pelättiin bilistä ja syötiin grillistä hotdogit sun muut kanakebabit. Varsinaista. Sit sieltä jatkettiin yhen Lachie nimisen kaverin luokse ja uitiin lisää ja sit illalla käveltiin Hilarys boat harbouriin, joka on se paikka, missä kävin kattelemassa auringonlaskuja sillon ekan perheen aikaan. Siellä oli aivan sikana porukkaa ja syötiin siellä jotain nopeeta illallista jossain subwayssissä ja sit ne pojat tiesi jonkun Node nimisen rannan, jota varmaan ei kauheen moni tiijä ja lähettiin kävelemään sinne.

Nodellakin oli aivan hurjasti populaa, mutta murto-osa siitä, mitä siellä venesatamassa oli ja nodelta ne ilotulitukset näky paljon paremmin, kun mistään muualta. Ennenkun koko ilotulitus alko, jotkut ampu siellä satamasa jotain omia pikkuraketteja ja kaikki ihmiset luuli, että ne ilotulitukset oli siinä ja ne oli ihan pettyneitä ja lapset juoksenteli ympäri rantaa huutaen, että hail to the crappy fireworks. Tosi paljon porukkaa lähti pois niiden valepaukkujen jälkeen ja rannalle tuli taas lisää tilaa. Me huomattiin, että ne oli vaan joidenkin omia, kun ne oli niin kämäsiä pikku rutkuja ja ne loppu heti, kun se vilkut välkkyen ja pillit huutaen kiihdytellyt poliisiauto pääs sinne mistä ne raketit ammuttiin. hah.

Sitten alko ne isot paukut ja toisella puolella taivasta oli noussut mieletön myrsky ja salamoita iski aivan kauhealla tahdilla. Kymmenen sekunnin valotuksen aikana laskin että keskimäärin 9 välähdystä oli, mutta suurin osa niistä välähteli vaan pilvissä, eikä näykyny kunnan salamaa ollenkaan. Sain kuitenkin ikusitettua sitten salamoita ja ilotulituksia ni eihän se ollu ollenkaan huonompi reissu.



Australiapäivä oli muuten eka virallinen yli neljänkymmenen celsiuksen päivä mulle ja tuulikin tuli idästä, eli se oli kuuma ja kuiva. Normaalisti sentään on tuuli mereltä, jolloin se on semmonen vilponen ja raikas, mutta eilinen oli erilainen ja meinasin kuolla. Aivan kauheata, kun piti kävelläkkin eestaas. Australialaiset sanos, että Only maddogs and englishmen go out in the midday sun. Aussikaveritkin oli ihan yhtä kuumissaan, kun minäkin, että oli ihan oikeasti kuuma ja onneks oli kaikilla uima-altaat. nam.

Eipä siinä. Koulu alkaa ens perjantaina ja sit onkin viikonloppuna big day out!!!!