Viikonloppunapas oli leiri. Semmoinen leiri, jossa kaikki täältä maailmalle lähtevät vaihtarit ja täällä olevat vaihtarit kokoontu ja pidettiin hauskaa. Meillä täälläolijoilla ei oikein ollu mitään vakavaa touhuamista ja me vaan makoiltiin erilaisissa paikoissa kylellämme ja mahallamme, kun ne lähevät oli jossakin luennoilla kuuntelemassa höpinöitä.

Lauantaina meille puhuttiin huumeista ja kaikki me täälä vaan käytetään huumeita ja yritetään saaha. Sitten poliisit onneks sano, ettei saa ni nyt me vaan käytetään huumeita kaikki. Ihan kaikki. Sutraaliassa.

Sitten kun oltiin vakavat touhut alta pois ni ruvettiin touhuamaan kaikkea semmosta ryhmähommaa. Periaatteessa kaikkia improvisaatioharjotuksia ja semmosia, missä porukka vaan saatiin pikkusen tutustumaan ja pitämään hauskaa. Ne oli mukavia ja illalla oli semmonen leikkimielinen kilpailukin, missä oli kaikenlaisia juttuja ja sitten improvisoitiin ja pompittiin ja naurettiin. Ihmiset oli ihmeissään, kun mä rupesin vetämään ja koko loppuleirin ne odotti multa jotain mahtavia suorituksia sitten.

Suomeen on tulossa näistä parista piiristä kolme vaihtaria ja kaikki on tyttöjä. Voi olla, että joku niistä tulee viitasaarelle. Kaikki oli tosi mukavia tyyppejä ja kyllä siellä niitten kanssa pärjätään.

Rannalla käytiin ja en voinut yhtään vastustaa meren kutsua, kun sveitsiläisiä ja brasilialaisia poikia oli heti sata heittämässä mua sinne mereen. Uin siellä sitten pitkät housut jalassa, kun en kerennyt niitä riisumaan siinä hujakassa. Eka uinti meressä täällä muuten. Oon ollu täällä jo kohta kaks kuukautta ja vasta nyt menin mereen. Hauskaa oli ja heitettiin ihan kaikki mereen ja kaikkien vaatteet oli merisuolaniljaset ja inhottavat.

Illalla oli leirillä vielä pippalot ja oli semmonen kunnon bilemeininkikin. Oltiin valtavassa ringissä ja kaikki meni vuorollaan näyttämään muuvssit sinne keskelle. Meininki oli just aivan loistava. Ihan niinku joskus aikoinaan, ku oli teatterin porukka diskossa. Valvottiin myöhään ja aamulla oli aikanene herätys.


Tänään herättiin ja syötiin ja suihkukettiin ja ähistiin ja valitettiin ja puhistiin ja sitten lähettiin seuraamaan semmosta hassunnäköstä rotarimiestä, joka vei meitä inboundeja eli ausseihin tulleita vaihtareita johonkin. Käveltiin puskaan ja siellä oli semmonen joku kymmenen metriä korkea torni ja siinä oli seinäkiipeilyratoja kaksi. Sitten siinä meni semmonen vaijerisysteemi semmosen nurmen yli ja siinä roikuttiin, kun se huris kauheata vauhtia ja siinä pysty menemään väärinpäin ja vaikka miten. Molemmat vehkeet oli mahtavia ja seinäkiipeily oli aivan tosi mageeta ja jos olisin kauhean rikas ni se olis mainio harrastus. Kiipesin molemmat radat ylös asti, mutta enempää en kerenny, kun oli niin paljon porukkaa.

Sitten vaan potkittiin aussifutista ja naureskeltiin. Oli mukavata. Nyt oon kotona ja nukuttaa aivan kauheasti. Kuolen, kun oon nii väsyny. Katon jonkun huonon leffan ja ruppeen nukkumaan.


Tänään on ollu kauhean mukava päivä, mutta nyt, kun on täällä kotona on pikkusen ollu haikea olo sinne ihan oikeaan kotiin. En tiedä miksi, mutta semmosta kaipuuta on havaittavissa. Äipän kanssa puhuttiin videochatissa ja ne oli siellä saunonu ja ollu onnellsia rannassa ja olin ihan haikeana siitä ja sitten äiti sano, että isi oli rakentanu mökin kattoa ja äippä oli ite ajanu puita liiteriin kauheasti. Ei sitten ollu enää ihan niiin haikea olo.

Rahattomaksi täällä kyllä tulen. Mä en saa tehä täällä mitään töitä, mistä saisin rahaa, tai mun viisumi umpeutuu. Kun täällä ollaan student visalla ni ei saa tehä töitä. Minun mielestä ihan röökelistä koko touhu, mutta minkäs teet. En tee töitä ni ei tarvii tehä mittään. Ei haittaa kyllä kauhean paljoa oikeastaan minua yhtäänkään.