Lento suomesta Bangkokin kautta Singaan lähti klo:23:35. Lentokentällä odoteltiin pari tuntia, mutta tutustuin muihin vaihto-oppilaisiin, mikä oli mukavaa. En ymmärrä miten jotkut ihmiset saavat nukuttua helposti noinkin pitkän lennon melkein alusta loppuun. Lento kesti kymmenen ja puoli tuntia. Noista kymmenestä ja puolesta tunnista nukuin ehkä noin puolitoista. Lento oli siis rankka.

Singassa lentokentällä oli melko keveät tullitarkastukset. Tullivirkailija pyöritteli passia sormissaa ja hymyili ja sanoi huonolla englannilla "Oh this is your first trip". Olin hankkinut matkaa varten uuden passin, jossa ei ollut yhtään leimoja. Lentokentällä oli viileä ja odotin kovasti hotelliin ja nukkumaan pääsemistä. Ulos astuessaan sitä kuitenkin ymmärsi, että Singapore on Sademetsää. Oli säkipimeää, mutta tukahduttavan kuuma ja ilma oli niin kostea, että hengittäminen tuntui mahdottomalta. Muutama tupakoiva harmaantunut kiinalainen heitti matkatavaramme pakettiautoon ja nousimme viereiseen bussiin.

Singassa oli hurjan mukavaa. Kaikki tuntui vain semmoiselta leppoisalta lomalta ja ympärillä oli suomea puhuvia vaihto-oppilaita, joten tottakai siellä oli hauskaa. Iltaisin kävimme syömässä ihmepaikoissa ja tilasimme aina sellaista ruokaa, josta emme tienneet mitään. Jos myyjä kysyi jotakin ruokaan liittyvää nopeasti ja sekavasti tuli aina vastata vain, että Jees jees!
Ruoka oli aivan mahtavaa.

Jälkiruoan kanssa täytyi kuitenkin olla varovaisempi. Kokeilin mitä saisin tilaamalla randomisti ja vastaamalla kaikkeen yes ja sain eteeni annoksen luumumehua, jossa kellui papuja, maissia, kaikenlaisia tunnistamattomia sieniä ja muuta tunnistamatonta. Ikävä kyllä olin niin täynnä aterian jälkeen, että jälkiruosta oli jätettävä osa syömättä.

SIngapore oli siis huippukokemus, jos ei lasketa kosteaa kuumuutta ja sitä, että hotellin ilmastointi oli niin äänekäs, että ensimmäisenä yönä olin tulla hulluksi. Muistan, että näin jotakin painajaista, jossa maailma oli ajautumassa tuhoon sen vuoksi, että evoluutio teki kaikista loppujenlopuksi eräänlaisia banaanipuita. Olin noussut ylös sängystä ja seisoin oven edessä ja otin ilmastoinnin pois päältä jotta voisin ajatella rauhassa. Sitten keksin jonkinlaisen ratkaisun ongelmaan ja maailma ei tuhoutunutkaan ja nukuin loppuyön hyvin. Aamulla koko huone oli märkänä kosteudesta ja oli paahtavan kuuma.
Huonekaverini, käyrätorvea soittava Ermo, ei ollut öisestä maailmanpelastuksestani hirmu iloinen, mutta muuten meillä oli Ermon kanssa hurjan hauskaa ja nukuimme aina liian myöhään.

Taustalla Ermo pohtii.



Viimeisenä iltana Singassa kävimme syömässä Hotstones nimisessä ravintolassa, jossa oli kolme ruokalajia. Seafood, beef ja sitten sellainen, missä oli vähän molempia. Annokseen kuului alkukeitto, salaatti, jälkiruoka ja loppumattomasti juomaa. Pääruoka tarjoiltiin valtavan kuumalta kiveltä raakana, joten asiakas kypsytti sen itse. Istuin yhden Akseli nimisen pojan kanssa pienessä pöydässä ja nautimme siinä mahtavia pihvejämme ja tuumimme kuinka Rotaryt ovat onnistuneet luomaan hienon illuusion siitä, että me emme itse maksa kaikkea tätä.